Kiasma

Nykytaiteen museo Kiasman läpi kiertäessään näkee vain murto-osan niistä 9500 nykytaiteen teoksesta, joiden säilyttämisestä Kansallisgalleria vastaa. Kiinteistöpäällikkö Harri Toivosen mukaan teosten arvoa ei voi mitata rahassa, vaan jokaiseen teokseen tulee suhtautua niin, että se pystytään esittämään yhä uudelleen ja uudelleen. ”Ja onhan se jopa Suomen lakiin painettu – Kansallisgallerian tulee säilyttää teoksia niin, että ne säilyvät tuleville sukupolville”, Toivonen valistaa.

Siksi Kiasman turvallisuusjärjestelmissä ei tehdä kompromisseja. Sekä edellinen mekaaninen lukitus että kulunvalvonta olivat tulleet pisteeseen, jolloin niiden uusimiselle oli juuri oikea aika. “Strateginen ajattelu ja uhat ovat muuttuneet vuosien varrella, ja nykyaikainen kulunvalvonta on yksi tärkeimmistä tavoista näiltä uhilta suojautumiseen. Kulunvalvonnan laajentamisen lisäksi meidän täytyy pystyä rakentamaan eritasoisia vyöhykkeitä, joiden avulla kulkua voidaan ohjata nykyistä tarkemmin”, Toivonen kertoo.

Kriittisimpänä laajennuskohteena olivat näyttelytilat, joiden kulkua on tärkeää ohjata näyttelyiden rakentamisen aikana. Silloin tiloissa liikkuvat ainoastaan he, joilla on taiteen käsittelyyn vaadittava osaaminen tai ylipäätään kyky määritellä mikä on taidetta, taidetta kun voi olla mikä tahansa. Vastaukseksi Kiasman tarpeisiin valittiin mekaaninen lukitus ABLOY PROTEC2 sekä kulunvalvontaan ja turvallisuuden hallintaan ABLOY OS -järjestelmä. Uuden järjestelmän myötä Kansallisgallerian 250 työntekijää liikkuvat kullekin kulkuryhmälle erikseen määritetyillä kulkuoikeuksilla. Siinä missä työntekijällä saattoi ennen olla kaksi avainta, riittää nyt pelkkä kulkutunniste, jolla myös kirjaudutaan työaikajärjestelmään tai maksetaan henkilökuntalounas.

OS helpottaa myös kolmansien osapuolien kulunhallintaa, kun kulkuoikeudet voidaan määritellä yksilöllisesti työnkuvan ja kellonajan mukaan. Esimerkiksi huoltohenkilön kulkutunnisteessa voi olla vain yhden tunnin pituinen yhden oven aukaisuoikeus.

Uusi ratkaisu on pitkän yhteistyön ja neuvottelun tulos. Keskustelussa olivat mukana Abloyn ja Kansallisgallerian lisäksi Kiasman kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt. Myöhemmin mukaan liittyi myös järjestelmän asennuksesta ja huollosta vastaava Turvaexpertit. “Saimme Senaatti-kiinteistöjen turva-asiantuntijoilta arvokasta tietoa erityiskohteiden suojaamisesta. Abloy on Kansallisgallerialle oikea kumppani”, Toivonen kertoo ja jatkaa: “Arvostamme sitä, että Abloyn porukalla on aina paras ja ajantasaisin tieto, ja saamme palvelua nopeasti. Abloyn järjestelmä ei ole ainoa asia, mitä haemme yhteistyöltä, vaan myös tekninen tuki, tietämys ja pitkä kumppanuus.”

Vaikka usein toisin ajatellaan, museoalalla katse on menneen sijaan pitkällä tulevaisuudessa. Siinä missä muualla pohditaan kvartaaleja, museohenkilökunnan tähtäin on sadassa vuodessa. Jotta ajassa pysytään kiinni, täytyy kulunvalvontajärjestelmän kyetä ottamaan vastaan tulevaisuuden integraatiot.

“Meillä on teoksia 1400-luvulta, ja jos me mietimme kulunvalvonnan ja lukituksen kanssa vain viiden vuoden päähän, eihän siinä ole mitään järkeä. Meidän täytyy ajatella tulevaisuutta ja pohtia, miten meidän nykytaideteokset ovat turvassa yhtä kauan kuin ne yli tuhat vuotta vanhat teokset. Tähän ei voisi olla Abloyta parempaa kumppania”, Toivonen vakuuttaa.