”Päärautatieasema on Suomen tunnetuin ja käytetyin rakennus. Käsissämme on kansallisaarre, jonka haluamme pitää nykyaikaisena, jotta se palvelee sen käyttäjiä paitsi nyt myös seuraavat sata vuotta”, Helsingin päärautatieaseman hankepäällikkö Jani Jääskeläinen kommentoi aseman uudistushanketta.
“Asemaa ei voida sulkea vuodeksi tai kahdeksi, vaan sen uudistus tehdään 250 000 päivittäisen kävijän reitin varrella.”
Osana aseman monivuotista kehityshanketta myös lukitus ja kulunhallinta haluttiin tuoda tähän päivään.
“Ennen uutta järjestelmää avainhallinta oli melkoinen kaaos, ja meillä oli paljon tilanteita, joissa oikeaa avainta ei löytynyt. Kiitos PULSE-järjestelmän, valtava avainnippu on vaihtunut yhteen avaimeen, joka avaa kaikki tarvittavat ovet”, aseman kiinteistömanageri Susanna Mehtonen kertoo.
Järjestelmä mahdollistaa yksilöllisten kulkuoikeuksien luomisen kullekin käyttäjälle, mikä on omiaan aseman kauppakeskusmaisessa ympäristössä, jossa on erilaisia liiketiloja, toimistoyrittäjiä sekä monenlaisia toimijoita kolmannen osapuolen palveluntarjoajineen. Vuokralaisten vaihtuessa avaimet on helppo siirtää seuraavalle vuokralaiselle, ja kulkuoikeuksien muutokset hoituvat helposti pilvipalveluna toimivalla ohjelmistolla. Erilliseen lukkojen ohjelmointiin ei ole tarvetta, koska tieto muutoksista leviää järjestelmässä lukijoiden kautta avaimille.
Koska päärautatieasema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja vahvasti suojeltu kohde, ei lukitus- tai muitakaan uudistuksia voida tehdä mielivaltaisesti.
“Kaikki muutokset asemalla tehdään yhdessä Museoviraston kanssa tarkkoja asetuksia noudattaen, ja siksi myös ovien ulkonäköä ei voi noin vain muuttaa. Tässä PULSE-järjestelmän retrofit-ominaisuus oli äärimmäisen tärkeä. Sen ansiosta lukitusjärjestelmä pystyttiin päivittämään vaihtamalla vain lukkopesä, jolloin oven ulkonäkö säilyy ennallaan”, Mehtonen sanoo.
Koska PULSE saa tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä ja lukkojen perustoiminta ei siten vaadi kaapelointeja, ei kaapelivetojakaan tarvinnut hyväksyttää Museovirastolla.
Abloyta ja Helsingin päärautatieasemaa yhdistää paitsi yhteistyö ja vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, myös ikä: vuonna 1919 nimittäin avattiin sekä Eliel Saarisen suunnitteleman asemarakennuksen että Emil Henrikssonin patentoiman alkuperäisen ABLOY-lukon myötä perustetun yrityksen ovet – vastikään itsenäistyneessä Suomessa.
“Sekä Abloy että päärautatieasema ovat kaikkien suomalaisten tuntemia ikoneita. Tässä yhteistyössä aseman historia, nykytila ja tulevaisuus on hyvä rakentaa”, Jääskeläinen kiteyttää.
ABLOY PULSE on ainutlaatuinen lukitus- ja kulunhallintajärjestelmä, jossa avaimet ja lukot kommunikoivat keskenään.