Koronaviruksen aiheuttamat karanteenit tuottavat monilla aloilla päänvaivaa. Viisasta olisi kaikin keinoin ennaltaehkäistä myös muista tartunnoista aiheutuvia kalliita sairauspoissaoloja.
Julkisten ja yritysten tilojen hygieniaa koskevissa viranomaisohjeissa on melko pienelle huomiolle jäänyt pintojen merkitys. Ohjeet koskevat pitkälti siivousta. Kun siivouksen lisäksi vielä huomioidaan pintamateriaalin valinta, päästään parempaan lopputulokseen.
Vaikka koronavirus ei nykytiedon valossa leviä pinnoilla niin merkittävästi kuin aluksi pelättiin, monet muut haitalliset mikrobit tarttuvat. Näidenkin leviäminen kannattaa minimoida.
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä antimikrobisten tuotteiden kehittämisessä on meillä Suomessa jo hyviä kokemuksia, esimerkiksi HygTech-allianssissa. Vaikka vielä ei ole päästy tutkimaan tuotteiden tehoa koronavirukseen, on niiden vaikutus muihin haitallisiin pieneliöihin osoitettu laboratorio-olosuhteissa.
Nyt, kun maailmalla leviää pandemia, tarjolla olisi harvinainen mahdollisuus tutkia hygieenisiä rakennusteknisiä ratkaisuja myös tosielämässä, laboratorioiden ulkopuolella. Haluamme kannustaa eri alojen toimijoita panostamaan tähän liittyvään tuotekehitykseen: kiinteistöjen omistajat, viranomaiset, tutkimuslaitokset ja ratkaisujen kehittäjät.
Tiedolle on nyt tarvetta, jotta yhteiskunta voidaan pitää auki. Suomalaisesta mikrobeja nitistävästä hygieniaosaamisesta voi jopa muodostua maallemme vientivaltti.
Riika Mäkinen
Erikoistutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Timo Tallus
Tuotehallintapäällikkö, Abloy Oy
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.11.2020.